Reply to “Smartphones are causing sight problems to soar, warns eye surgeon”

David Allamby’s observation (see article), that myopia is increasing with the use of smartphones, is excellent and valuable. As an ophthalmologist performing laser surgeries, he however does not seem to fully realize the true culprit behind the phenomenon: the accommodation strain of the eye, caused by excessive close work.

As a baby is usually born hyperopic, the accommodation strain starts early on with the ever increasing close work prevalent nowadays (reading, computers and yes, smartphones). The accommodation strain can cause the accommodation muscle of the eye to ”cramp”, leading to the lens of the eye becoming ”thicker”, increasing its accommodative power. This causes blurry distant vision, so called pseudomyopia (=lens myopia).

Pseudomyopia can be reversed by easing the accommodation spasm with appropriate plus glasses. If the situation prevails however, and minus glasses are prescribed early on, the continuing accommodation strain will ”drive” the eyeball to anatomically elongate causing ”true myopia”.

Myopization could be prevented simply by the child starting to wear appropriate plus glasses (+3.0) when doing close activities. But if already myopic, it is never too late to stop the progression of myopia, and often improve it to a considerable extent, due to relieving the pseudomyopic part of the ”total myopia” (=pseudomyopia + anatomical myopia).

Relieving the accommodation strain does not happen ”overnight”, perseverance and patience is required in the process. It is however within a reasonable time frame when improvement will be noticed and the end results do pay dividends, with the betterment of also headaches, migraines, and other accommodation strain induced (via the autonomic nervous system) ailments. Sometimes even symptoms of epilepsy are completely reduced.

An interesting point is that the accommodation strain can actually start to develop after birth: the mother nurses the baby and watches him at close range, and the multitude of mobiles often placed hanging above the baby’s bed and carrycot (which the baby stares for hours on end) exacerbate. Already at this stage cases of transitory squint can be detected, pointing to causal relation. On top of this, the baby can start to look at picture books and draw (from a very close distance) already at the age of  1,5 – 2 years.

Important to internalize: When it is taken care of that close work is consistently done with adequate plus additions, there is no need to ”restrain” these activities. No need for time limits, or for ”eye exercises” of any kind. One might naturally need a few different glasses for close working, due to differing distances (e.g. computer work and reading books).

From 40 (+/- 5) years onwards (presbyopia), so called executive bifocal glasses would be needed. They beat the usually offerred progressive glasses, whose optics are never ideal. In the executive bifocal, the line between the upper and lower parts of the lens should be straight and at about the middle of the pupil. This can of course be altered, due to the demands of the close work at hand.

The bifocals at their simplest (and cheapest) could simply be ”half” glasses: only the upper or the lower part of the lens would have the desired prescription, the other half would be ”empty”. This applies naturally only in the +/- 3.0 (+/- 4.0) range. Outside of it, both the upper and lower parts of the lens would have dioptric values.

Also worth of note: no matter the glasses, the aim should be to get rid of cylindrical values, and to go for the ”spherical equivalent” of the cylindrical situation. The cylindrical values are to a great extent provoked by accommodation strain and often to a surprisingly large degree reversible and non-permanent.

The concept of myopia being hereditary is really a harmful ”heresy”, as it causes people to believe that myopia can not be prevented. Another disadvantageous assumption is the belief that myopia will not increase after adulthood. To the contrary, myopization can occur even in presbyopia.David Allambyn havainto (lue engl. artikkeli), että likinäköisyys lisääntyy kännyköitten (smartphones) käytön myötä, on erinomainen ja arvokas. Kuitenkin hän, sarveiskalvon laserointeja suorittavana silmäkirurgina ei näytä täysin oivaltavan ilmiön takana olevaa todellista syytä: valtavaa lähityön määrän provosoimaa akkommodaatiorasitusta.

Koska ihmislapsi yleensä syntyy kaukotaittoisena (keskimäärin 2.5 dioptriaa), akkommodaatiorasitus alkaa aikaisin, nykyään koko ajan lisääntyvän lähiytön myötä (lukeminen, tietokoneet ja todellakin, älypuhelimet, smartphones).

Akkommodaatiorasitus saa akkomodaatiolihaksen kramppaamaan, saaden aikaan linssin paksuuntumisen, joka lisää sen taittovoimaa. Siitä aiheutuu kauas näkemisen hämärtyminen, nk. pseudomuyopia ( = lens myopia). Pseudomyopia voidaan saada kumotuksi akkommodaatiospasmia laukaisemalla, sopivin pluslasein.

Jos kuitenkin, tilanne saa jatkua ja aikaisin määrätään miinuislasit (jopa jatkuvaan käyttöön), jatkuva akkommodaatiorasitus ”ajaa” silmämunan pitenemään anatoomisesti johtaen ”todelliseen” likinäköisyyteen.

Myopisoituminen voitaisiin estää yksinkertaisesti lapsen alkaessa käyttää asiaankuluvia pluslaseja lähikatselussa (+3.0 stää myopiaan liukumisen). Mutta, jos lapsi jo on liukunut myopiaan, koskaan ei ole myöhäistä pysäyttää myopian etenemistä, ja usein merkitsevästi tilannetta parantaa akkommodaatiokramppia laukaisemalla. Tällöin totaalimyopiasta (=pseudomyopia + anatominen myopia), pseudomyhopia on se osa spasmia, joka laukeaa.

Akkommodaatiosapamin laukeaminen ei ole mikään hetken ”hokkuspokkus”. Prosessi vaatii kestävyyttä ja malttia. Kuitenkin paraneminen havaitaan kophtuullisessa ajassa ja tuloksen palkitsevuus ilmenee myös päänsäryn, migreenin ja muitten,  akkommodaatiorasituksen, autonomisen hermoston kautta syntyneitten vaivojen häviämisenä.

Mielenkiintoinen asia on, että akkommodaatiorasitus voi alkaa itse asiassa jo syntymän jälkeen: äiti imettää lasta, katsekontaktin olleessa varsin lyhyt ja heiluvien, kiintopisteinä olevien, vuoteen tai vaunujen  päälle ripustettujen lelujen runsaus, on omansa tuntikausien tuijotuksella pahentamaan tilannetta.

Jo tässä ikävaiheessa vanhemmat voivat havaita, syy-yhteyteen viittaavia, ohimeneviä  karsastuksenh häiveitä, jotka saavat heidät jopa käntymään silmälääkärin  puoleen. Yleensä nämä asiaa ymmärtämättöminä eivät osaa neuvoa mahdollisimman aikaista pluslasien käyttöä.Kaiken lisäksi, lasten piirtäminen ja kuvakirjojen katselu voi alkaa jo 1½-2 vuoden iässä! Tärkeätä on oivaltaa, että kun pidetään huolta jatkuvasta ja riittävästä plussien käyttämisestä, ei ole mitään tarvetta rajoittaa älypuhelinten käyttöä tai tehdä minkäänlaisia harjoituksia.

Luonnollisesti lähityöskentelyyn voidaan tarvita muuutamia erivahvuisia lasipareja, eri etäisyyksille (esim. tietokeneelle ja lukemiseen).

Presbyopia, ikänäkö, minkä ihmiset yleensä myöntävät aiva liiian vanhana vuosista 40 +/- 5 v lähtien, jokaisella pitäisi jatkuvassa käytössä olla kaksiteholasit. Niitten pitäisi olla Executive-tyypiä. Ne ovat ylivoimaiset, nykyään perin fanaattisesti tyrkytettyhin, nk:hin progressiivisiin verrattuina, joitten optiikka ei koskaan ole ideaali. Executive bifokalien raja on suora ja korkeuden tulee olla mustuaisen puolivälissä. Rajan korkeuskin tietenkin voi vaihdella lähityön vaatimusten mukaisesti. Halvin muoto bifoaaleja ovat puolilasit: niissä vain ala- tai yläosa on vaaditun vahvuinen linssi, toisen osan ollessa tyhjä. Tällaiset lasit ovat mahdolliset vain rajoissa +/-3.0 (+/-4.0), suuremmat dioptria-arvot vaativat kaksoi-linssiarvot.

Edelleen on huomioitava, että olkoon kysymyksessä minkä vahvuiset tahansa lasit, pyrkimysenä tulee olla päästä eroon, hajataitteissuden huomioivista sylintereistä, myös akkommodaatiorasituksen aikaansaamia. Tällöin pyritään määrittämään nk. ”sfäärinen eqvivalentti”. Se on k äsite, jonka optiikan ammattilaiset kyllä osaavat ja itse asiassa se tulee huomioiduksi jo silmalaseja plussuuntaan muutettaessa. Nuo sylinteriarvot ovat useimmiten hämmästyttävän suuressa määrin ”palautuvia” eivätkä pysyviä!

Iskostuma, joka mitä suurimmssa määrin, edelleen on vahingollinen harhaoppi: että myopia olisi perinnöllinen. Sitä se ei suinkaan  ole! Se on kautta aikojen pitänyt ihmiskunnan siinä käsityksessä, että myopia ei olisi ehkäistävissä!