Autonomic Nervous System

THE AUTONOMIC NERVOUS SYSTEM

A demonstrative observation

The inseparable connection between accommodation and the autonomic nervous system, which is behind all display symptoms, became clear to me at a very early stage, of which I will never cease to be grateful. Very likely, this was the impetus that determined the orientation of my whole life’s work. As I was working on my thesis, I had to drop substances irritating the parasympathetic nervous system (including pilocarpine) in the eye of a rabbit, after which the rabbit almost instantaneously had diarrhoea; in other words, a parasympathetic peristaltic reaction of the bowel caused by a small amount of a substance.

sui

Using atropine to inhibit a spasm in m. ciliaris and reveal latent hyperopia is one of the first things that students of the field come across, especially with children. Alreadyat this stage students using their brains should understand what an important factor accommodation is in the general reactions of the body. These examination drops often cause many types of generalised symptoms, arrhythmia, rise of temperature, and restlessness amounting to disorientation, so that the parents downright begin to panic. It is my understanding that these symptoms are in proportion to the degree of hyperopia revealed.

An important ganglion, ganglion ciliare, is located behind the eyeball. Despite its small size of a few millimeters, it is one of the most central ganglions in our bodies, from which extend wide-reaching connections like branches of a tree. The attached illustrates the way neural pathways from here travel like reins both to the brain and spinal nerves and the autonomic nervous system.It is also interesting that as the increase of pluses stimulates the sympathetic nervous system, its effects are comparable to e.g. the use of amphetamine. This is why it is possible that the patient can even become addicted to plus increases and provoke the ophthalmologist to unnecessarily great increases in the pluses.
This kind of a situation naturally is very rare, but it is good to be aware of this possibility, too.

When the whole nervous system is entwined in it, mastering this issue requires not only an in-depth understanding of not only the accommodation event but also anatomy and physiology as well as a multidisciplinary, integrating interest.

In other words, symptoms may appear not only in the autonomic nervous system but at many levels. (The facial nerve may become paralysed when a feverish patient recovering from the flu is watching television without plus glasses); more than anything through the fifth N(ervus) Trigeminus and spinal nerves everywhere (Difficulty of straightening the back after strenuous near work; many back pains appear to be caused by muscular spasms, the spasm originating reflexly from pain impulses elsewhere in the body. Guyton, 1964, p.661).

AUTONOMINEN HERMOSTO

Akkommodaation ja autonomisen hermoston erottamaton yhteys, joka on kaiken oireilumme tausta, valkeni minulle jo hyvin varhaisessa vaiheessa, mistä en lakkaa olemasta kiitollinen. Todennäköisesti se oli se kimmoke, joka määräsi koko elämäntyöni suuntautumisen. Nimittäin, väitöskirjatyössäni jouduin tiputtamaan kanin silmään parasympaattista hermostoa ärsyttäviä aineita (jollainen pilokarpiinikin on), jolloin kani melkein momentaanisesti ripuloi; siis pienen ainemäärän aiheuttama suolen parasympaattinen peristaltiikka-reaktio.sui
Atropiinin käyttö m. ciliariksen krampin lamauttamiseksi ja latentin hyperopian paljastamiseksi on niitä ensimmäisiä asioita, mihin alalle opiskeleva törmää. Silloin jo pitäisi aivojaan käyttävälle valjeta, mikä suuri tekijä akkommodaatio on elimistön yleisreaktioissa. Nämä tutkimustipat aiheuttavat useinmonenlaisia yleisoireita, rytmihäiriöitä, lämmönnousua, levottomuutta jopa sekavuuteen, (disorientation, confuse) saakka, niin että vanhemmat suorastaan hätääntyvät. Käsitykseni mukaan oireet ovat suhteessa esiin tulleen hyperopian määrään.

Mielenkiintoista on myös se, että kun plus-lisäys stimuloi sympaattista hermostoa, niin sen vaikutus on verrattavissa esim. amfetamiinin käyttöön. Siten on mahdollista, että potilas voi tulla jopa pluslisäys riippuvaiseksi ja provosoi silmälääkäriä tarpeettoman reippaaseen plussien vahvistamiseen.
Tällainen tilanne on luonnollisesti peräti harvinainen, mutta on hyvä olla siitäkin mahdollisuudesta tietoinen.

Silmämunan takana sijaitsee tärkeä hermosolmu, ganglion ciliare. Pienestä, parin mm:n koostaan huolimatta, se on yksi elimistömme keskeisiä hermosolmuja, jonka kautta kulkevat yhteydet laajalle. Alla oleva kuva havainnollistaa, miten hermoradat sieltä, suitsien tavoin kulkevat sekä aivo- ja selkäydin-hermopuustoon (spinal nerves) että autonomiseen hermostoon. Kun koko hermopuustomme on mukaan kietoutunut, asian hallitseminen vaatii paitsi akkommodaatiotapahtuman myös laajaa anatomian ja fysiologian tuntemusta sekä poikkitieteellistä, integroivaa kiinnostusta.

Autonomisen hermoston lisäksi oireita voi siis ilmetä monella taholla. (Kasvohermo voi halvaantua, kun kuumeisen influenssan jälkeen katsoo TV:tä ilman pluslasejaan), ennen kaikkea V:nnen, N(ervus) Trigeminuksen, ja spinaalihermojen välityksellä, kaikkialle (Selkä ei tahdo suoristua rasittavan lähityön jälkeen, many back pains appear to be caused by muscular spasms, the spasm originating reflexly from pain impulses elsewhere in the body. Guyton, 1964, p.661).